Näytteen valmistelu
Opi testaamaan näytemateriaalisi ennen hienontamista – mukaan lukien vinkkejä esikäsittelystä, kosteuden huomioimisesta, agglomeraatiosta ja ihanteellisen näytekoon määrittämisestä.

Kiinteät aineet ja irtomateriaalit on jauhettava, jos niiden raekoko on liian karkea esimerkiksi analysointiin, sekoittamiseen tai jatkokäsittelyyn. Laadunvarmistukseen käytetään menetelmiä, kuten spektroskopiaa ja kromatografiaa. Koska raekoko vaikuttaa usein tuotteen ominaisuuksiin (esim. uutto, suodatus, absorptio), jauhettu materiaali on myös olennaista laboratoriossa tuotekehityksen ja tuotantoprosessien kannalta.
Usein vaaditaan materiaalien jauhamista "jauhemaiseksi" – termillä, jolla ei kuitenkaan ole selkeää määritelmää, koska irtomateriaalit, kuten pesujauhe, kahvijauhe ja leivinjauhe, vaihtelevat suuresti raekoon ja jakauman suhteen.
Samoin laboratorionäytteet on jauhettava "mahdollisimman hienoksi", mikä kuitenkin vaatii paljon energiaa, pitkän ajan ja siten lisää kustannuksia. Motto on siis: ei hienompaa kuin mahdollista, vaan vain niin hienoa kuin on tarpeen.
Lisäksi näytemateriaalin on oltava analyysimenetelmän edellyttämän hienojakoista, joka on yleensä 20 µm - 2 mm.

Optimaalisen hienonnuksen saavuttamiseksi laitteen mekanismi on räätälöitävä materiaalin murtumiskäyttäytymisen mukaan. Siksi materiaalin ominaisuudet – kuten tiheys, kovuus, sakeus, jäännöskosteus, rasvapitoisuus, lämpötilaherkkyys, agglomeraatiokäyttäytyminen ja pintareaktiot – on tutkittava huolellisesti ennen käsittelyä. Myös myöhempi analyysi on otettava huomioon.
Tarkempia tietoja löytyy täältä:
Kiinteät aineet ja irtomateriaalit on jauhatettava, jos niiden alkuperäinen raekoko on liian karkea analyyttisiin menetelmiin, sekoitusprosesseihin tai jatkokäsittelyyn. Jauhaminen on erityisen tärkeää laboratorioissa, koska raekoko vaikuttaa suoraan tuotteen ominaisuuksiin, kuten uuttoon, suodatukseen tai absorptioon.
Kiinteät aineet ja irtomateriaalit on jauhatettava, jos niiden alkuperäinen raekoko on liian karkea analyyttisiin menetelmiin, sekoitusprosesseihin tai jatkokäsittelyyn. Jauhaminen on erityisen tärkeää laboratorioissa, koska raekoko vaikuttaa suoraan tuotteen ominaisuuksiin, kuten uuttoon, suodatukseen tai absorptioon.
Vaadittu hienous riippuu valitusta analyysimenetelmästä. Tyypillisesti vaatimukset ovat 20 µm - 2 mm. Ylijauhatusta tulisi välttää, koska se kuluttaa tarpeettomasti energiaa ja aikaa.
Tehokasta silppuamista varten materiaalin ominaisuudet Tekijät, kuten tiheys, kovuus, kosteuspitoisuus, rasvapitoisuus, sakeus, lämpötilakäyttäytyminen ja agglomeraatio, on otettava huomioon. Myös valitulla analyysimenetelmällä on tärkeä rooli sopivan jauhatusprosessin valinnassa.
Sopivan jauhatusmateriaalin (esim. teräs, keraaminen, volframikarbidi) valinta vaikuttaa merkittävästi myllyn käyttöikään ja suorituskykyyn. Analyysin tavoitteesta riippuen on otettava huomioon myös mahdollinen materiaalin kontaminaatio hankauksen seurauksena.